Jopas siitä on vierähtänyt aikaa kun viimeksi täällä kirjoittelin. Tällä hetkellä tilanne on se, että odottelen pääsyä munatorvien aukiolotutkimukseen. Aika on ensi viikolla ja hieman jännittää, koska olen mennyt lukemaan "kauhukertomuksia" kyseisestä operaatiosta. Polin virkailija kehoittikin ottamaan särkylääkettä reippaasti aamulla. Minulla on korkea kipukynnys, mutta ainahan se tuntematon jollakin tavalla pelottaa/jännittää.
Fiilikset tällä hetkellä lapsettomuuden suhteen: Odotukset eivät ole tulevaisuuden suhteen korkealla. Vaikka ikää on vain himpun verran yli kolmekymmentä, silti ajattelen jo olevani "vanha äiti", jos raskaudun joku päivä. Unelmissani on kuitenkin ollut kaksi lasta, kakkosen kohdalla tuntisin varmaan olevani jo ihan "dino äiti". Juuri em. syystä en ajattele lopullisen lapsettomuuden olevan katastrofi. Jos emme onnistu saamaan lasta enää alulle, niin on varmaan tarkoitettu.
Odotukset ovat alhaalla senkin vuoksi, että olen pettynyt kunnalliseen terveydenhoitoon, etenkin siis lapsettomuuden hoitoon. Palvelu on ERITTÄIN hidasta. Vajaa vuosi sitten aloitettiin tämä tutkimusprosessi julkisella puolella, ja mitä sen aikana on saatu aikaan: naisen ulkoinen tutkimus, ultraäänikuvaus, verikokeet, ja mieheltä simppanäyte. Tuntuu, että tämä on ollut sellaista räpellystä ja ajan peluuta. Missä toiminta ja todelliset toimenpiteet? Nyt keskiviikkona oikeasti tapahtuu jotakin. Toivotaan, että siitä löytyy meille apu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti