maanantai 17. joulukuuta 2012

Joulutauolle

Back to square one, again. Sieltä ne taas tulivat. Ei sikiä tämä rouva sitten millään. Nyt on onneksi joulutauko edessä, lomaa töistä ja etenkin tästä vauvaprojektista! Seuraavan kerran menen klinikalle vasta tammikuun lopussa, jolloin aletaan tutkia niitä ultrakuvassa tehtyjä löydöksiä. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä kolmas inseminaatio.

Jotenkin lohdullistakin ajatella, että hoitojen määrä on rajallinen. Ei tarvitse taistella tuulimyllyjä vastaan loputtomuuksiin, vaan tämä uuvuttava yritys tulee joskus tiensä päähän. Inseminaatioita tehdään ainakin täällä meillä kolme kertaa, sitten siirrytään ilmeisesti ivf-hoitoihin. Niiden lukumäärää en tiedä, olisiko pari? Yksityiselle emme ole aikeissa siirtyä. Nämä julkisen puolen avut kokeillaan, ja jos niistä ei tärppää, niin sitten saa olla tärppäämättä. Siinä tapauksessa minusta tulee huoleton, itsekäs ulkomaanmatkaaja, kuten aiemmassa postauksessani uhosin.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Korttiketutus

Nyt on taas se aika vuodesta kun postilaatikkoon alkaa tipahdella toisten ipanoiden naamatauluilla varustetut joulukortit. Ehkä sen ensimmäisen kortin vielä ymmärtää, siis silloin kun lapsi on vielä alle yksivuotias vauva. Mutta siihen ei ymmärrykseni enää riitäkään, kun korteissa komeilee jo kohta kouluikäisiä kakaroita. En minä niitä ainakaan halua, mieluummin ihastelisin jotakin kaunista jouluista kuvaa. Onhan se oma mukula tietysti maailman ihanin ja nätein, mutta järki käteen, kiitos.

Tämä purkaushan ei sitten millään tavalla liittynyt lapsettomuuteemme.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Soutaa, huopaa

Kyllä ihmismieli on sairas. Tajusin juuri, että olen viime aikoina miettinyt todella paljon sitä, että se ei ehkä olisikaan katastrofi, jos emme ikinä lapsia saisikaan. Lapsettomana pariskuntana meillä olisi mahdollisuus matkustaa vaikka joka vuosi parikin kertaa ulkomaille. Koti olisi rauhallinen ja siisti, ei lasten mekastusta eikä sotkuja. Voisi elää ihanan itsekästä ja huoletontakin elämää. Oi kuinka paljon lapset toisivatkaan mukanaan huolia ja unettomia öitä.

Mitäpä sitä valehtelemaan, näitä mietteitä minä olen viime aikoina mielessäni pyöritellyt. Toivottavasti minua ei polteta roviolla niiden tai ailahtelevaisuuteni vuoksi.